Kriisi perheessä

Apua voi hakea jo eroa harkitessa. Joskus tilanteet vanhempien välillä ajautuvat kuitenkin siihen, että ero on ainoa vaihtoehto. Vanhempien ero koskettaa koko perhettä. Yhteistyö toisen vanhemman kanssa ei ole aina helppoa, mutta se on lapsen edun mukaista ja tukee koko perhettä selviytymään erosta paremmin.

Tietoa eropalveluista löydät:

• Ero perheessä-sivusto
• Eri ikäkaudet, aikuisen oma tuki -sivusto .

Lapsiperheessä talous saattaa ajoittain olla tiukkaa esimerkiksi lasten kotona hoitamisen tai työttömyyden vuoksi. Perheen kannattaa säännöllisesti pohtia tuloja ja menoja, kiinnittää huomiota kulutustottumuksiin, tehdä suunnitelmaa rahankäytöstä ja pitää kirjaa tuloista ja menoista.

Alla on listattu palveluita ja sivustoja, joista voit lähteä hakemaan apua taloudellisia huolia kohdatessa.

• Kela tukee lapsiperheitä useilla etuuksilla ja lisäksi perheelläsi voi olla oikeus esimerkiksi asumistukeen. Kelan asiakaspalvelusta voit tarkistaa perheesi oikeuden saada Kelan etuuksia ja kysyä neuvoja etuuksien hakemiseen.
• Voit hakea perustoimeentulotukea Kelasta, jos perheenne tulot ja varat eivät riitä kohtuullisiin elinkustannuksiin. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voit hakea Kelan perustoimeentulotukipäätöksen jälkeen suoraan työikäisten sosiaalipalveluista tai Kelan perustoimeentulotukihakemuksen yhteydessä.
• Sääksmäen seurakunnan diakoniatyö tarjoaa taloudellista neuvontaa kriisin keskelle.

Kun perheenjäsen tai läheinen ihminen sairastuu, vie se koko perheen ja suvun voimavaroja. On vaikeaa nähdä läheisen ja rakkaan ihmisen sairastuvan, ja sairastumisen myötä läheiset joutuvat käsittelemään omaa suhdettaan sairauteen ja sairastuneeseen. Jokainen kohtaa asian omalla tavallaan. On tärkeää jakaa tuntemuksiaan läheisten kanssa ja tarvittaessa hakea apua ja tukea myös ammattilaiselta.

Lapsen sairastuessa on tärkeää, että vanhempi huolehtii omasta jaksamisestaan. Lapsen sairastuminen on vanhemmalle raskas kokemus ja omien tunteiden käsittely on tärkeää, jotta vanhempi kykenee tukemaan sairastunutta lastaan. Sylva ry:n  sivuilta löydät neuvoja sairastuneen lapsen vanhemmalle.

Vanhemman sairaus voi herättää lapsessa monenlaisia kysymyksiä ja heikentää lapsen turvallisuudentunnetta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Mielenterveyden keskusliiton sivuilta löydät apua ja neuvoja tilanteeseen, kun vanhempi tai joku muu läheinen sairastuu.

Koko perheen jaksamiseen ja arkeen vaikuttaa, kun perheenjäsen sairastuu psyykkisesti. Sairastuneen tukemisessa läheisten rooli on merkittävä. Huoli ja huolenpito saattavat johtaa siihen, ettei omainen muista kiinnittää huomiota omaan jaksamiseensa. Sairastuneen lisäksi myös perheenjäsenet voivat tarvita apua ja tukea tilanteesta selviytymiseen.

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa tarjoaa tarjoaa maksutonta tukea ja neuvontaa eri ikäisille perheenjäsenille. Omaisneuvonnassa keskustelut käydään FinFamin ammattilaisen kanssa. Keskustelut ovat aina luottamuksellisia, eikä niissä puhuttuja asioita kirjata ylös. Lisäksi Finfamilla on tarjolla luentoja, vertaisryhmiä, kursseja ja lomia.

Jokainen kohtaa jossain vaiheessa elämää menetyksiä ja surua. Kuolema koskettaa läheltä ja jokainen käsittelee surua yksilöllisesti. Surulle tulee antaa riittävästi aikaa. Usein auttaa, kun sen voi jakaa muiden kanssa.

Aikuisten ei tarvitse peittää suruaan eikä itkuaan. Rehellisyys ja avoimuus omien tunteiden ilmaisussa on mallina lapselle ja nuorelle.

Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilla neuvotaan, miten voit käsitellä läheisen ihmisen kuolemaa lapsen tai nuoren kanssa.

Läheisen kuolemaan liittyy myös monenlaisia käytännön asioita, joiden hoitamiseen saat tukea ja neuvoja esimerkiksi Sääksmäen seurakunnan kirkkoherranvirastosta.

Kaikkien tunteiden tulisi olla sallittuja jokaisessa perheessä. Jokaisella on oikeus myös suuttua ja olla vihainen. Riitely on tavallinen osa elämää aika-ajoin – väkivalta ei kuulu ihmissuhteisiin. Väkivalta on käyttäytymistä, joka pelottaa, loukkaa ja vahingoittaa.
Apua pitää hakea, jos joutuu väkivallan uhriksi. Sinun ei tarvitse selvitä yksin.

Väkivallan muotoja voivat olla henkinen väkivalta, kuten uhkailu, pelottelu, kontrollointi, nimittely, vähättely, syyllistäminen, fyysinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta, taloudellinen väkivalta, hengellinen väkivalta tai vainoaminen.