Apua neuropsykiatrisiin häiriöihin

Alle kouluikäisillä lapsilla nepsy-piirteet voivat näkyä näkyä hyvin eri tavoin. Lapsella voi olla keskittymisvaikeuksia, levottomuutta, hänen on vaikea istua paikallaan, kuunnella tai odottaa omaa vuoroaan. Hänen voi olla vaikeaa kuunnella yhtä asiaa kerrallaan ja opetella uutta. Myös tekemisen aloittaminen, lopettaminen ja tehtävästä toiseen siirtyminen voivat tuntua hankalalta.

Toisaalta lapsi voi myös olla erityisen kiinnostunut johonkin kapea-alaiseen aiheeseen ja uppoutua siihen pitkäksikin aikaa.

Lapsella voi olla erilaisia aistiherkkyyksiä. Esimerkiksi äänet saavat hänen huomionsa herpaantumaan herkästi tai esimerkiksi vaatteet ja niiden eri materiaalit voivat tuntua iholla epämukavilta ja vaikuttaa lapsen olemiseen. Kaikki ihmiset reagoivat niihin, mutta jos lapsen tapa reagoida on normaalista poikkeava niin syynä voi olla aistiherkkyys.

Lapsella voi olla haasteita sosiaalisissa tilanteissa toisten lasten kanssa. Hänen leikkitaitonsa voivat olla puutteelliset tai ikätasosta hieman jäljessä. Hänellä voi olla vaikeuksia sanojen ja ilmaisujen tulkinnassa ja saattaa reagoida tilanteissa impulsiivisesti.

Rutiinien muuttaminen ja suunnitelmasta poikkeaminen voi aiheuttaa voimakkaankin reaktion.

Alle kouluikäisten nepsy-pulmissa voi ottaa yhteyttä varhaiskasvatuksen henkilökuntaan, lastenneuvolaan tai lasten mielenterveyspalveluihin. Myös lapsiperheiden sosiaalityö tukee ja auttaa perheitä kohti sujuvampaa arkea.

Kouluikäisillä lapsilla nepsy-piirteet voi näkyä koulussa keskittymisvaikeuksina ja tarkkaavaisuuden haasteina. Lapsi voi olla levoton ja yliaktiivinen. Myös oman vuoron odottaminen on vaikeaa.

Lapsen voi olla vaikeaa tarttua työhön ja pysyä työskentelyssä. Myös tekemisen aloittaminen, lopettaminen ja tehtävästä toiseen siirtyminen voi tuntua lapsesta hankalalta. Ponnistelua vaativien tehtävien vältteleminen voi myös olla yksi tapa. Toisaalta lapsi voi myös olla erityisen kiinnostunut johonkin kapea-alaiseen aiheeseen ja uppoutua siihen pitkäksikin aikaa. Hän voi myös tavoitella täydellisyyttä suhteettomasti.

Opintojen edetessä lapsella voi ilmetä hahmottamisen ongelmia, oppimisvaikeuksia, kielellisen kehityksen erityisvaikeuksia tai vaikeuksia motoriikassa. Ohjeiden seuraaminen, muistaminen ja niiden mukaan toimiminen voi olla hankalaa.

Kouluikäisen nepsy-pulmia selvitellään oppilashuollossa (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, psykologi, kuraattori), lasten mielenterveyspalveluissa, nuorisopsykiatrian tiimissä tai erikoissairaanhoidossa. Tärkeää on kuulla lapsen, nuoren, vanhempien ja opettajien näkemyksiä tilanteesta samanaikaisesti. Tarvittavien tukitoimien aloittaminen kotona ja koulussa on erityisen tärkeää lapsen mahdollisimman normaalin kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Joissakin tapauksissa tutkimusten jälkeen koululääkäri voi aloittaa lääkityksen. Myös lapsiperheiden sosiaalityö tukee ja auttaa perheitä kohti sujuvampaa arkea.

Kela järjestää kuntoutusta kaikenikäisille ja turvaa toimeentuloa kuntoutuksen aikana.

Neuropsykiatriset piirteet ovat tutkitusti jossain määrin perinnöllisiä ja nepsy-piirteisen lapsen tai nuoren vanhempi saattaakin pohtia, onko hänellä itsellään nepsy-piirteitä. Apua pohdintoihin voit saada terveyskeskuksesta tai omasta työterveyshuollostasi.

Diagnoosin saaminen monesti antaa henkilölle itselleen helpotuksen tunteen, kun haasteille ja omille tuntemuksille löytyy selitys. Diagnoosi auttaa aikuista myös ymmärtämään itseään paremmin ja löytämään apua ja työkaluja arjen haasteisiin. Diagnoosin myötä Nepsy-aikuinen voi saada helpotusta arkeen myös kelan kuntoutuksen kautta. Keskustele asiasta lääkärisi kanssa.

1. Ota huolesi puheeksi esimerkiksi neuvolassa, varhaiskasvatuksessa tai koulussa lapsesi ryhmän työntekijöiden tai  erityisopettajan kanssa.
2. Tämän jälkeen järjestetään monialainen palaveri ja varhaiskasvatuksessa tai koulussa alkaa yhteistyö erityisopettajan kanssa. Yhteistyö kodin, varhaiskasvatuksen ja koulun välillä on ensisijaisen tärkeää haasteiden ilmentyessä. Usein hyvä yhteistyö ja riittävät tukitoimet riittävät arjen tueksi.
   Monialainen palaveri voi olla lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu tai lapsen oppimissuunnitelmakeskustelu, jos lapsi on varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen piirissä. Palaverin kutsuu koolle se taho, jolle olet huolesi ilmaissut. Palaveriin osallistuu tilanteen kannalta oleelliset tahot yhdessä huoltajien kanssa sopien. Yhteistyötahoja voivat olla esim. neuvola, varhaiskasvatus, lapsen opettaja ja oppilashuolto, lasten mielenterveystiimi, Ensi-Helppi /tilapäinen lapsiperheiden kotipalvelu tai sosiaalityöntekijä. Palaveriin ei kutsuta tahoja vasten huoltajan tahtoa. Palaverissa kartoitetaan lapsen ja perheen tilanne, sovitaan toimenpiteistä, työnjaosta ja seurannasta.
3. Tukea perhearkeen:
   Monialaisessa palaverissa kartoitetaan tarkemmin tilanne ja suunnitellaan tarvittava tuki kotiin. Arkea helpottavia tukimuotoja voivat ovat esimerkiksi perheohjaus, kotipalvelu, nepsy-valmennus, Nepsy-välinelainaamo ja ohjaus. Tarvittaessa tehdään ohjaus lasten mielenterveystiimiin.
4. Tukea varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja kouluun:
   Palaverissa arvioidaan myös lapsen tarvitsema tuki varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa tai koulussa ja suunnitellaan, miten tukea annetaan siellä. Tukimuotoja suunnitellaan yhdessä erityisopettajan kanssa ja ne voivat olla esimerkiksi ennakointi, toiminnanohjauskortit yms.
5. Seuranta ja jatkotoimenpiteet:
   Seurantapalaverissa kartoitetaan tilannetta uudestaan. Tällöin arvioidaan, kuinka annettu tuki on vaikuttanut, mikä on toiminut, missä on edelleen haasteita ja pitääkö tukea joltain osin tehostaa. Seurantapalaverissa tehdään suunnitelma jatkotoimenpiteistä ja siitä, miten varmistetaan, että arjen tuki järjestyy myös jatkossa.

Hämeenlinnan kaupungin Arjen kesyttäjät-vinkeistä löytyy materiaalia esimerkiksi kiukun, kaaoksen ja siirtymätilanteiden kesyttämiseen.

• Arjen kesyttäjät

Suosittelemme tutustumaan myös seuraaviin ADHD-liiton oppaisiin.

• Arki toimimaan 
• Arki toimimaan nuoren kanssa 
• Aikuisen arki toimimaan

Arkea pystyy helpottamaan myös kuvien ja visuaalisten materiaalien kautta. Papunetin kuvapankista löytää valmiita, tulostettavia kuvia arjen tueksi. Papunetin kuvatyökaluohjelman kautta voit myös tehdä omiin tarpeisiin sopiva kuvallisia materiaaleja ilmaiseksi.

• Papunetin kuvapankki
• Papunetin kuvatyökaluohjelma

Pirhan nepsy-sivujen tarkoituksena on lisätä nepsy-ymmärrystä ja antaa käytännön tukea. Näkökulmana on erityisesti lapset ja nuoret sekä heidän perheensä ja heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset.

• Pirhan nepsy-sivut

Valkeakosken kirjastossa on Nepsy-lainaamo, josta voit lainata arkea helpottavia nepsy-välineitä. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi lapsen ja nuoren oman toiminnan ohjausta, aistisäätelyä ja ajan hahmottamista helpottavia välineitä sekä rentoutumista ja keskittymistä lisääviä välineitä. Lainaamo tarjoaa helpon mahdollisuuden kokeilla erilaisten välineiden soveltuvuutta omassa arjessa, ennen mahdollista oman välineen hankkimista. Kirjastosta löydät myös kattavan valikoiman eri kirjallisuutta.

• Valkeakosken kaupunginkirjaston lainattavat nepsy-välineet

Kela järjestää erilaisia sopeutumisvalmennuskursseja.

Kelan perhekurssit

Sopeutumisvalmennus on moniammatillista ja ryhmämuotoista kuntoutusta.
Kuntoutuksen hakemiseksi tarvitaan B-lääkärinlausunto tai vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen selvitys. Lisätietoa kuntoutuksesta ja hakemuslomakkeet löytyvät Kelan internet-sivuilta.

• Kela: Perhekurssit lapselle, jolla on neuropsykiatrinen häiriö

NUOTTI-valmennus 16-29-vuotiaille nuorille

Valmennus on suunnattu nuorille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta elämänhallintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun. Valmennus on matalan kynnyksen tukea arkeen ja mukaan pääsee helposti Kelan kautta. Jokainen asiakas saa oman henkilökohtaisen valmentajan. Kelan palveluna valmennus on nuorelle maksutonta.

• Kela: NUOTTI-valmennus